Cape Point ja pingviinit/23.3.

Maanantaina 23.3. ajelimme Cape Pointiin ja Hyväntoivonniemeen, jossa Atlantin valtameri ja Intian valtameri kohtaavat. Kipusimme Cape Pointin korkeimmalle kohdalle ja sieltä olikin upeat näköalat!

Ajoimme myös aivan meren rantaan ihastelemaan aaltoja.

Tulomatkalla söimme lounasta Simon's Townissa, joka on ihastuttava pieni kaupunki meren rannalla. Simon's Town on ollut Etelä-Afrikan laivaston tukikohta vuodesta 1957 alkaen.

Simon's Townin lähistöllä kävimme tutustumassa pingviinien elämään.

Robben Island/22.3.

Sunnuntaina 22.3. kävimme Robben Islandilla, joka on Kapkaupungin edustalla sijaitseva saari. Saarella oli vankila, jonne tuotiin apartheidin aikaan paljon poliittisia vankeja.

Kuuluisin saaren vangeista on ensimmäinen Etelä-Afrikan oikeasti demokraattisesti valittu presidentti Nelson Mandela (yllä olevassa kuvassa vasemmalla). Hän vietti suurimman osan 27-vuotisesta vankeusajaan Robben Islandilla työskennellen 8 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa alla näkyvässä louhoksessa. Kuvassa näkyy luola, jossa on käyty myös paljon poliittisia keskusteluita.

Oppaanamme oli mies, joka on itsekin ollut poliittisena vankina saarella. Hän kertoi todella elävästi vankilan arjesta.

Jokainen vanki sai oman numeron sen mukaan monesko vanki oli kyseisenä vuonna.

Vangeille annettiin ruokaa sen mukaan mihin rotuun vanki kuului.

Tavallisten poliittisten vankien selliin majoittui noin 50 vankia kerrossänkyihin.

Poliittiset johtajat saivat yksityissellit. Alla näkyy Nelson Mandelan selli.

Viimeiset poliittiset vangit vapautettiin 1991. Alle 20 vuotta sitten!

Saarelta on hyvät maisemat myös pöytävuorelle.

Franschoek/21.3.

Lauantaina (21.3.) ajoimme pieneen kauniiseen vuorten ympäröimään kylaan, Franchoekiin. Siellä on myös valmistettu viinejä 1600 luvulta lähtien, jolloin ranskalaiset hugenotit asettuivat sinne asumaan.

Vierailimme kylässä Capriere-nimisellä viinitilalla ja osallistuimme kierrokselle viinikellareihin.

Kierroksen veti itse tilan omistaja ja olikin todella jännää kuunnella hänen juttujaan viinien tekemisestä. Kierroksen kohokohtana oli kuohuviinipullojen aukaiseminen miekalla!

Stellenbosch/20.3.

Perjantaina lahdimme ajelemaan kohti Stellenboschia, joka on melko pieni yliopistokaupunki noin tunnin matkan paassa Kapkaupungista. Vuokra-autolla ajelu vasemmalla puolella tieta sujui yllattavan hyvin! Ainoastaan vilkkujen kauttaminen tuotti hieman ongelmia, koska ne olivat eri puolella kuin normaalisti...

Stellenboschissa on kauniita vanhoja rakennuksia.

ja kivoja kahviloita:

seka taidetta:

Stellenbosch sijaitsee viininviljelualueella ja mekin kavimme vierailemassa viinitilalla.

Nautimme tosi hyvan lounaan viinien maistelun lomassa.

Guest Housessa oli kiva uima-allas! Ja majapaikan omistajat oli tosi mukava ruotsalainen pariskunta. He antoivat hyvia vinkkeja missa kannattaa kayda tutustumassa.

Kapkaupunki/19.3.

Henkka tuli pariksi viikoksi lomailemaan Etelä-Afrikkaan. Lähdimme melkein heti Henkan tulon jälkeen yhdessä Kapkaupunkiin, joka on noin 1600 km Johannesburgista etelään. Kapkaupunki on yksi Etelä-Afrikan kolmesta pääkaupungista (muut ovat Pretoria ja Bluemfontein). Kapkaupungissa asuu lähes 5 miljoonaa ihmistä.

Menimme Kapkaupunkiin lentaen ja matka kesti parisen tuntia. Kapissa majoituimme Cronjen perheen luokse. Johannes Cronje on mies, joka alunperin sai minut innostumaan jatko-opintojen tekemisestä ja Etelä-Afrikkaan tulemisesta, joten oli todella kiva nähdä häntä. Johannes on käynyt monta kertaa Joensuussa ja myos hänen vaimonsa Franci seka kaksi poikaansa ovat olleet mukana.

Keskiviikkoiltana (18.3.) pääsimme heti yliopistolle kuuntelemaan luentoa. Johannes on Kapkaupungin teknisellä yliopistolla (Cape Peninsula University of Technology) Informatics and Design -tiedekunnan dekaanina ja hän oli yksi illan luennoitsijoista. Oli hauskaa, kun viimeinen luennoitsija, pretorialainen nainen, näytti lopuksi Kolilta kuvia -hän oli ollut siellä helmikuussa ja kertoi opiskelijoille että kannattaa opiskella ahkerasti ja alkaa tekemään tutkimusta, sillä tavalla saattaa päästä käymään vaikka niin eksoottisessa ja kauniissa paikassa kuin Suomen Koli.

Torstaina 19.3. tutustuimme kaupunkiin hyppäämällä kaksikerroksiseen kiertoajelubussiin. Alla olevassa kuvassa on keskustassa sijaitseva kaupungin talo. Se on italialaista renesanssityyliä ja valmistunut 1905.

Kesken kiertoajelun pysahdyimme torille ihastelemaan afrikkalaisia käsitöitä.

Ja Henkka oli kiinnostunut myos rakennustyömaista (niiden avulla pystyy myös suunnistamaan...).

Bussi vei meidät Poytävuoren juurelle ja jatkoimme siitä matkaa "kaapelikärryllä". Pöytävuori on 1087m merenpinnan yläpuolella ja sen pituus reunasta reunaan on noin 3 km.

Nautimme Pöytävuorella minun synttärilounaan -maisemat eivät olisi voineet olla paremmat! (eikä seura!)

Näkymä kaupungin keskustaan:

Poytävuoren toinen puoli oli palanut päivää aikaisemmin ja siellä täällä oli vieläkin pieniä tulipaloja.

Poytävuoren jälkeen jatkoimme kiertoajelua ja näimme myos Camps Bayn, josta olimme varanneet majapaikan muutamaksi yöksi (la-ti).


Myos Kapkaupunkiin rakennetaan uutta stadionia 2010 jalkapallon mm-kisoja varten.

Tutustuimme myos V & A Waterfronttiin, joka on Kapkaupungin satama-alue. Sitä alettiin rakentamaan 1860 kuningatar Victorian pojan prinssi Alfredin toimesta.

Siella on paljon kauppoja ja mm. tama hieno Victoria Warf -ostoskeskus:

.. josta saa myos ihania kakkuja. Kakunpalaset olivat niin valtavia, että me ei millään jaksettu syödä niitä loppuun vaikka miten yritettiin ;)

Waterfrontissa oli myos muutamia bändejä soittelemassa.

Pelitestit

Teemu tuli sunnuntaina Joensuusta Potchefstroomiin ja kävimme tällä viikolla testailemassa UFractions-peliä kolmessa paikallisessa koulussa North-Westin provinssissa. Maanantaina menimme Alabama Secondary Schooliin, joka sijaitsee noin 50 km:n päässä Potchista Klerksdorf-nimisessä kaupungissa.

Ensiksi tapasimme rehtorin, joka kertoili yleisiä asioita koulusta. Koulussa suurin osa oppilaista on värillisiä (coloured =mustien ja valkoisten yhteiset jälkejäiset). Rehtori kertoi, että he ovat rahavaikeuksissa sillä mustien koulut saavat suurimman osan rahoituksesta ja he värilliset ovat tavallaan väliinputoajia. Koulu sijaitsee myös melko köyhällä alueella ja esimerkiksi huumeongelma on valtava, rehtori arvioi noin 40 % oppilaista käyttävän huumeita. Lisäksi yksi uusi ongelma on se, että nuoret tytöt haluavat saada lapsia, koska he saavat valtiolta avustusta 300 randia kuussa. Oma kansanopiston apulaisrehtorin työ tuntuu nyt ihan helpolta ;)

Saimme pelin testaukseen käyttöömme opettajien huoneen ja se oli mukavan rauhallinen paikka pelailla. Lapset olivat tosi ihania ja oli suuri yllätys miten kovasti he pitivät pelistä!!

Alkutestin perusteella murtoluvut ovat heille tosi vaikeita, mutta he selviytyivät hienosti leopardien probleemoista värisauvojen avulla. Oli hienoa miten joukkueet hurrasivat ja läpsyttivät käsiään yhteen saatuaaan tehtävään oikean ratkaisun!!

Neuvoimme Teemun kanssa jonkin verran pelaajia, mutta he oppivat tosi nopeasti käyttämään puhelimia ja ymmärsivät tehtävät nopeasti.

Kaikkiaan testiin osallistui 18 oppilasta -ja he eivät olisi millään tahtoneet lopettaa pelaamista ;)

Tiistaina kävimme Potchefstroomin lähellä olevassa Seiphemelon koulussa, johon olin tutustunut jo aikaisemmin äitin ja Jukkiksen kanssa. Koulun rehtori oli taas todella vieraanvarainen ja tarjoili meille monenlaisia herkkuja. Seiphemelon koulun oppilaista suurin osa on mustia ja koulu sijaitsee tosi köyhällä alueella.

Tällä kertaa saimme testipaikaksi normaalin luokkahuoneen. Luokka oli aika meluisa varsinkin taukojen aikaan, sillä metallisista väliovista kuului kaikki äänet viereisestä luokasta. Oppilaiden haastattelunauhojen kuuntelu voi olla aika työlästä hommaa.

Koulun matematiikan opettaja oli tosi mukava ja seuraili tarkasti pelin etenemistä.

Näille oppilaille englannin kieli tuotti jonkin verran vaikeuksia, sillä tämä on ensimmäinen vuosi kun he opiskelevat englanniksi. Nämäkin oppilaat tykkäsivät pelistä -ja iloitsivat oikein menneistä tehtävistä.

Kolmas testipaikka oli Zinniaville Secondary School Rustenbergissä, joka on noin kahden tunnin ajomatkan päässä Potchista. Tämän koulun opiskelijoista noin 30 % on intialaisia ja lähes kaikki muut mustia. Koulun rehtori on intialainen ja todella mukava sekä viisaan oloinen. Koulu on myös tosi korkeatasoinen ja sen opiskelijat ovat menestyneet ylioppilaskirjoituksissa todella hyvin -etenkin matematiikassa. Paikallinen musta kuningas, joka on todella rikas monien kaivosten ansiosta, avustaa koulua rahallisesti ja koululla on mm. kolme tietokoneluokkaa.

Me saimme testata peliämme uudessa kirjastossa, jossa oli ilmastointilaitteet ja monta tietokonetta internet-yhteyksillä (mikä on harvinaista täällä).

Myös Zinniavillen koulun oppilaat tykkäsivät pelata UFractions-peliä. He ratkoivat tehtäviä kaikkein parhaiten tämän viikon testiryhmistä.

Huomattavaa oli myös, että paikallisten lasten ryhmätyötaidot ovat tosi hyvät. Joukkueiden kaikki jäsenet osallistuivat sekä puhelimen käyttöön ja tehtävien ratkaisuun palikoiden avulla. Alla olevassa kuvassa kaikki kolme joukkueen jäsentä järjestelevät värisauvoja tehtävän vaatimalla tavalla.

Zinniaville koulun oppilaiden englannin kielen taito oli tosi hyvä, mutta joihinkin tehtäviin he tarvitsivat apua. He olivat myös tosi kohteliaita; auttamisen jälkeen he sanoivat aina "Thank you madam".

Myös koulun kolme matematiikan opettajaa olivat todella kiinnostuneita, yksi innostui jopa tulemaan Suomeen jatko-opiskelemaan! Ja ainakin he ottavat palikat käyttöön, koska lupasin lähettää ne heille ennen lähtöäni.

Kaikkiaan tämän viikon testailut sujuivat siis yli odotusten. Kaikki oppilaat vaikuttivat innostuneilta ja tehtävät olivat sopivan tasoisia. Koulujen rehtorit kohtelivat meitä kuin kunniavieraita ja opettajat olivat myös mukavia. Aiomme testata maaliskuun lopussa vielä kaksi koulua, jotka ovat erilaisia taustoiltaan kuin nämä kolme ensimmäistä.